Lomafiilis
Muutaman päivän loma Itävallassa tarkoitti myös muutaman päivän lomaa peleistä. Ainakin jos Facebook-pelejä ja Angry Birdsiä ei lasketa. Tätä blogahdusta kirjoittelen kännykällä nauttien hyvästä kahvista ja varsin kesäisestä säästä. Mikä niitä mummoja vaivaa jotka kantaa Juhla Mokkaa mukaansa matkoille? Valtaosassa sumppia hörppivistä maista saa parempaa sielun polttoainetta kuin koti-Suomesta. Teetä lipittävät britit unohdettakoon tästä keskustelusta.
Ennen matkaa L.A. Noire jäi kutkuttavasti kesken. Vaikka kovasti marmatin edellisessä KonsoliFIN Podcastissa pelin vioista kuten päähahmon ärsyttävyydestä ja avoimen maailman turhuudesta, niin pakko myöntää pelissä olevan “sitä jotakin”. Onkohan tämä ensimmäisiä Rockstarin pelejä joka on napannut mukaansa heti alusta pitäen? Selvitettävät tapaukset ovat mielenkiintoisia, sodan jälkeinen aikakausi toimii tyylillisesti ja peli on teknisesti erittäin pätevää jälkeä. Ja ei luojan kiitos sisällä mitään turhaa moninpelisöhellystä. Ilman vikojaan saattaisin jopa nostaa pelin GotY-ehdokkaaksi, mutta olen varma Portal 2:n ja Skyrimin tarjoavan parempaa fiilistä alusta loppuun.
Tuli reissussa luettua vihdoin toukokuun Pelaajaa ja sen lyhyt juttu Dragon’s Dogma -pelistä (roolitoimintamikälie) herätti mielenkiinnon. Ilmestyy 2012 joten ei välttämättä ole kovin näkyvästi esillä kohta alkavilla E3-messuilla, mutta tämän haluan pitää seurannassa. Tosin kyseessä on Capcomin julkaisu, ja pitää miettiä oikein kovasti jos haluan muistaa edes yhden pelin tuolta firmalta josta pitäisin keskivertokuraa enemmän. Ehkä ensimmäinen Resident Evil? Pistetään kovan hypen piikkiin sekin, koska sen jälkeen yksikään sarjan peli ei kolahtanut. Eli pessimistisesti odotan jälleen yhtä japanilaisten mokaamaa loistavaa peli-ideaa, jotta voin yllättyä positiivisesti.
Samassa Pelaajassa oli Jack Trettonin sitaatti Nintendo 3DS-käsikonsolista. “Kukaan itseäänkunnioittava kaksikymppinen ei pelaisi sillä lentokoneessa. Hän on liian vanha siihen.” Joo, helppo provo. Kuulin tämän aiemmin jostain muualtakin, mutta näin reissussa se iski mieleen. Miksi ei? Miksi kyllä? 3DS ja NGP on tässä samalla viivalla. Katselin koneessa kun joku raivostuttava mölyävä 10-vuotias pentu pelaili PSP:lla ja mietin miksi oma PSP:ni on kotona pöytälaatikossa. Kehtaisinko pelata edes NGP:lla pukumiesten täyttämässä loungessa? Hei Sony, turhaan dissaatte Nintendoa, ette te mikään Apple ole. Coolien poikien kerhoon teillä ei ole mitään asiaa.
Pitänee ostaa iPad. Kännykät kun on koneissa kielletty jopa lentokonetilassa, niin Androidillani en voi lentotunteja viihdyttää. Ja niitä on nyt kevään aikana kertynyt parikymmentä, joten matkapeleille voisi olla tilausta.
Ja mikä minussa on vikana kun aina lukiessani juttuja pelialalla työskentelemisestä rupean miettimään olisiko minusta ollut pelinkehittäjäksi tai -suunnittelijaksi? Ja olisinko hakeutunut alalle jos “silloin kun minä olin nuori” olisi ollut mahdollisuus kouluttautua alan töihin? Mielenkiintoinen ajatusleikki…
Tällä viikolla alkaa Stanley Cup -finaalit! Unettomia öitä luvassa, lätkäfanin hienoimmat pari viikkoa edessä. Kun omat on laulussa niin niin pitää valita tanssipartnereista oma suosikki, ja tällä kertaa valinta oli helppo. Go Bruins!